Kun rakastaa maailmaa
Se rakastaa takaisin
Kun näen surun
katsoo suru takaisin
Kun tahdon miehiä
tulevat miehet luokseni
Liikaa kaunista, suura, jaloa!
Miten, tässä maailmassa rumassa?
Vai kauniissa, vai katkerassa?
Mitä väliä on sanalla, miten vähän se voi sisältää!
Miksi käytän sanoja kun ne eivät vie minua lähemmäs
Tahdon lähemmäs, likelle, niin kiinni että kuolen, yhdistyn synnyn
En tahdo olla minä sillä minua ei ole
olen vaeltava valo joka valonsa kohtaa
avaan pimeyteni valolle
Katso sitä ja rakasta
tai oksenna ymmärrä ja rakasta
Minun sieluni kohtaa kaikki sielut
te armaat upeat unohdetut
olen enkeli saatana ja ihminen
kuka kutsuu, minä tulen
älä usko älä luota älä rakasta
älä minuun joka muutun joka katoan
mutta rakasta itseäsi, kun näet sen minussa
tulen rakastamaan takaisin
mutta vierelle - kenen pysyisin?